Levytettiin vinyyliä ja muita pääsiäisaskareita

Pääsiäinen meni odotetusti kaikkea muuta kuin kotona relatessa. Perjantai uhrattiin yleiselle pönötykselle anoppilassa, mutta lauantaista maanantaihin painettiin niska limassa Loviisan työleirillä. Ei sinänsä mitään valittamista kun aurinko helotti kirkkaalta taivaalta koko pääsiäisen ja saatiin olla valtaosa ajasta ulkosalla. Saatiin niin paljon aikaankin, ettei harmita kyllä yhtään veneellä "hukattu aika".

Ensimmäiset kaksi päivää menivät sisäkaton uudelleenrakennuksessa. Kannen läpivientien kautta livahtanut vesi oli tehnyt sisäkaton vanereista melkoista kukkamultaa. Pienikin vesimäärä voi jää tuonne muhimaan koska vanereiden ympärille on pingotettu täysin veden ja ilmanpitävä vinyylikangas, eli kansankielellä keinonahka.


Kuva syksyltä. Vaneri oli ottanut pahaa osumaa, muuten vesi valui lähinnä pilssiin.

Pääsiäinen aiheutti hieman logistiikkaongelmia, kun kaikki kaupat ovat kiinni. Ainakin ne mistä saa ostettua 3-4 mm koivuvaneria. Ei auttanut kuin ponkaista faijan kanssa keskiviikkona Loviisan Puuhun ostamaan sopiva neliömäärä vaneria, ja toimittaa se veneelle viikonloppua odottamaan. Vinyylit puolestaan ostin Lauttasaaren Maritimista, mistä tuota sai noin parin kympin neliöhintaan. Etola lienee toinen kauppa pääkaupunkiseudulla. Jälleen yksi sopivan eksoottinen venetarvike.

Lankalauantaina aloitimme Suvin ja Faijan kanssa kopioimalla kattoelementtien muodot uusille vanereille. Kiitin moneen kertaan itseäni vanhojen vanereiden säilyttämisestä talven yli, koska mittojen siirtäminen lyijykynällä on ainakin tuhat kertaa helpompaa kuin uusien mittaaminen joka suuntaan koverasta katosta. Sahauskin sujui vielä helposti kun 4mm vaneri ei paljon vastaan taistele. Ja vinyyli leikkaantuu hienosti mattoveitsellä. Mutta sitten se liimaus...

Väliaika, kahvia ja pullaa

Tuossa meinasikin mennä jo liimapensseli suuhun. Ensinnäkin yhteenliimattavat alat ovat suht valtavia, ja kappaleet suht lerppanoita. Toiseksi mereltä tuli kivoja tuulenpuuskia mitkä meinasivat koko ajan sabotoida koko homman. Ja sitten oli vielä tuon matskun väri: hohtavin valkoinen mitä kaupasta löytyy. Ilman kolmea käsiparia ja faijan varta vasten ostamaa tukevaa tapetointipöytää tuosta ei olisi tullut kyllä yhtään mitään. Ja kertakäyttökumihanskat ovat ihan must. Niitä kului projektin aikana monta tusinaa.

Liimaksi Maritimin myyjä suositteli Bostikin vesiohenteista kontaktiliimaa. Tuolla pitäisi kuulemma (ainakin teoriassa) pystyä tekemään nopeita korjausliikkeitä. Me sudittiin sitä Suvin kanssa teloilla hirveätä kyytiä molempiin pintoihin, ja yhtään ei tarvinnut kyllä odotella kuivahtamista ennen liimaamista - sen verran tehokkaasti aurinko ja tuuli hoitivat kuivauksen meidän puolesta. Siitä nopea siirto vanerin päälle, kaksi pitää päistä kiinni ja yksi aloittaa sivelemään keskeltä kiinni. Lopuksi vaneri ympäri ja mattoveitsellä auki kaikki aukot plus taitteet vanerin päihin. Oltiin varmaan kaikki aika yllättyneitä kun ehdittiin viimein vetää hetki henkeä ja lopputulos kesti lähempääkin tarkastelua. Hyvää pyrittiin tekemään, mutta priimaa taas pukkasi tulemaan.

Ensimmäinen paneli valmiina. Upea tuli!

Sama projekti kahdelle muullekin panelille, ja meillä oli iltapäivästä katon osat valmiina. Siirrettiin kamat suojaan ja jätettiin asennus suosiolla seuraavalle päivälle jotta kiinnittyminen on varmasti kunnossa. Loppupäivä väkrättiin Suvin kanssa sähköjen ja veneen pilssin kimpussa. Vedettiin myös spraylla uudet maalit aikaisemmin epoksilla tasoiteltuun perävetolaitteeseen (harmaa Hempel prop primer pohjamaali ja päälle tummempi Hempel mille drive kiinnittymisenestomaali).

Uutta maalia pintaan perävetolaitteeseen ja ohjausmoottoreiden ropeleihin

Sunnuntaina vedettiinkin sitten kunnon bodypump-treeni veneen sisällä. Kyllähän noita vanereita jaksaa hetken kannatella päänsä päällä, mutta muutaman minuutin jälkeen alkaa jo hiki valumaan ja kaikki paikat tutisemaan. Tuntuu, että yhtäkkiä se lötkö vaneri pistääkin yllättävän paljon vastaan kun koittaa taivutella katon muotoihin, samalla painaa listaa päälle ja vielä ruuvata ruuviakin koko kompleksin läpi. Eihän ne ruuvit mitään pitäneet vanhoissa rei'issä ja moisessa rasituksessa, joten meni säätämiseksi senkin suhteen.

Let there be light!

Oli suoraan sanottuna pakko ottaa breikki väliin, käydä vetämässä naamaan vähän lisää kebabia paikallisessa Newrozissa, ja veneelle palatessakin keksiä vähäksi aikaa jotain muuta tekemistä. Nautittiin auringosta ja purettiin peitteet ja telineet veneen päältä. Siitä mieli vähän kirkastuneena (ja kajuutta sitäkin enemmän peitteiden poistuttua) kelpasi palata takaisin bodypumppaamaan. Lopputuloksesta voi sanoa, että on ehdottomasti kaiken vaivan arvoinen. Kyllä tuota kattoa kelpaa esitellä veneessä vieraileville. Ja jos sitä jonain päivänä innostuisi vaihtamaan keula- ja peräkajuutan katotkin... :)

Saas nähdä milloin viimeiset listat löytää paikalleen...

 Muistilista muille nööseille jotka haluavat levyttää vinyyliä:

• Vähintään kolme käsiparia paikalle, mieluummin enemmänkin
• Hyvät, tasaiset ja puhtaat työtasot
• Rutosti kertakäyttökumihanskoja
• Unohda pensselit, tela hoitaa liimanlevityksen paljon paremmin
• Vahvista vanhat ruuvinreiät + hanki varalta kokoa isompia ruuveja
  (tai käännä listaa 180 astetta niin tulee uudet reiät)
• Käytä vanhoja vinyyleitä / paneleita mallina